Pari päivää Dublinissa ja tänään tuli kunnon sadekuuro. Ihmeen vähän on satanut siihen nähden miten Suomessa on koko heinäkuun tullut vettä kuin…!! Syksyn myrskyt ovat vasta edessäpäin, eli ei kannata vielä hurrata melko kuivaa säätä.

 

Eilen kierrettiin keskusta läpi enkä paljon vielä ehtinyt nähdä mitään. Molly Malonen patsas löytyi, mutta kuvaa en siinä hässäkässä jäänyt ottamaan. Temple Bar tuli myös nähtyä nopeasti.. Täytyy mennä joku päivä paremmalla ajalla ja ilman lapsia, että voi olla kauemminkin kun pari tuntia. Eilen pääsin onneksi yksin hetkeksi Blanchardstown Shopping Centeriin eli blänkkäriin kuten paikalliset suomalaiset sitä kutsuu!! Harmi vaan että kello oli melkein puoli kuusi kun pääsin sinne ja sunnuntaisin suurin osa kaupoista menee kiinni 6pm. Onneksi Penneys (halpa rättikauppa) oli seitsemään!! Sieltä sit jäikin käteen cranberryn värinen neuletakki eikä paljon maksanut.

Nyt sitten siirrytään tähän arkisempaan puoleen. Eilen sain olla lasten kanssa ensimmäistä kertaa keskenään pari tuntia. Ensin kaikki meni hyvin, Joacim ja Debora siivosi oman huoneensa kiltisti (mä tietty autoin kun roinaa oli vaikka millä mitalla, hyvä että lattia näkyi). Ruoan jälkeen molemmat riehaantui ja tietäähän sen miten siinä käy kun juostaan ympäri taloa, hypitään rappusissa ja loppujen lopuksi potkitaan ja lyödään toista. Siinä ei meinannut mitkään keinot toimia, mut onneks ne rauhoittui, Deboran vaan piti ensin hajoittaa yks Joacimin tärkeä tavara ja Joacimin tönäistä Deboraa niin et sen pää kolahti seinään.. Huh huh!! Tällaista tää on nyt sit seuraavat ??? kuukautta. Tänään on edessä ensimmäinen päivä kun oon yksin kotona lasten kanssa 9 tuntia..

 

Elina sanoi et ne yrittää muuttaa takas Suomeen syyskuun lopulla, mut Anssi sanoi mulle, et menee varmastikin jouluun asti, ennen kun ne pääsee täältä minnekään. Mä oon siis varmaan sihen asti täällä ja jos huvittaa olla pidempään niin sit ne etsii mulle uuden perheen.. Jos sen tanssikoulun löydän niin sit aika varmasti jään kesään asti.

Kuten kaikki sanoo niin pidemmän reissun jälkeen arvostaa kotimaataan vieläkin enemmän ja niin se onkin. Täällä bussit kulkee todella huonosti ja 10 kilsan matka kestää hyvinä päivinä 45minuuttia. Ruuhka-aikaan saa istua vähintään tunnin et pääsee kotiin. Tampereella meiltä keskustaan on noin 8-9 km lyhintä tietä, mut bussin kierrellessä pikkuteitä matkasta tulee helposti 12km ja siihen menee aikaa maksimissaan 25minuuttia!!

Sit toinen asia: Pelkää teinejä!! Totta! Niitä pitää välttää mahdollisimman paljon, koska ne varastelee ja hyökkää varsinkin turistien kimppuun. Eilen kun olin kävelemässä ostarille, niin puhuin kännykkään (ISO VIRHE) ja vastaan tuli kaks poikaa. Toinen sanoi et "Give me your phone" ja yritti pelotella!! Ne oli sen verran nuoria vielä, että teki niin omaksi iloksi ja kokeili et pelästynkö niitä. Ei siis kannata puhua kännykkään kadulla, eikä muutenkaan avata suutaan oman turvallisuuden takia kun tulee teinilauma vastaan.

Sit täällä asuu mustalaisia Tvaveller Parkissa eli siis asuntovaunualueella ja kuulemma jotkut tulee keskustaan hevoskärryillä, kuten joskus aikoja sitten kun ei ollut vielä keksitty autoja. Bulgarialaiset pakolaiset puolestaan köyttää telttansa liikennetolppaan kiinni ja sanoo, et siinä on paljon parempi asua kuin palata kotimaahansa. Yeah right!

 

Mitäs vielä?? Niin no voisin vaikka kertoo mun ihanasta ullakkohuoneesta. Täällä on sänky, lipasto ja henkariteline. Sänky on onneksi 120senttinen ja lipasto sen verran iso et sain kaikki vaatteeni ja tavarani sinne. Niin ja onhan täällä kaks kattoikkunaa joista näkyy talojen kattoja ja taivasta. Välillä voi bongailla lentokoneita kun ne laskeutuu kentälle.

779930.jpg779932.jpg

"ullakkohuone"

 779956.jpg

"maisema kattoikkunasta"

Mut tässä tais olla kaikki tällä kertaa. Sit kun tapahtuu jotain ihmeellistä niin kirjoitan taas uudestaan.. Skypessä ja mesessä mut saa kiinni arkipäivisin 9-16 välissä (siis 11-18 Suomen aikaa).